Hyödyllistä tietoa

Jos hevosesi on tulossa klinikalle leikkaukseen, lue tästä ohjeet!

OHJEET LEIKKAUSPOTILAALLE

salla_kuuntelee.jpg

Suomen Eläinlääkäripraktikot ovat päivittäneet valtakunnallisen madotussuosituksen:

LOISHÄÄTÖSUOSITUKSET
Loishäätöohjelman tavoitteet ovat:
1. Minimoida loisten aiheuttama riski hevosen terveydelle.
2. Minimoida madonmunien rasitus ympäristölle.
3. Säilyttää loislääkkeiden teho ja hidastaa loisten lääkeaineresistenssin kehittymistä niin
paljon kuin mahdollista.
Koska tavoitteet voivat olla osittain ristiriitaisia, loishäätöohjelmaa on sovellettava joustavasti.

Suomennos: FECRT=(faecal egg count reduction test) LANNAN MADONMUNATESTI

EPG= (eggs per gram) MADONMUNIEN MÄÄRÄ GRAMMASSA ULOSTETTA. TÄLLÄ MÄÄREELLÄ KERROTAAN LANTANÄYTTEEN TULOS. ESIM 25 EPG

Häädön raja-arvona pidetään munien määrää >200 EPG (eggs per gram).

Aikuiset hevoset ja siitostammat

  1. Ota ulostenäyte aikuisilta 1-2 vuodessa; ennen laidunkauden alkua ja laidunkauden jälkeen, mikäli hevosta ei syksyisin lääkitä joka tapauksessa. Hoida hevoset yksilöllisesti, jos ulostenäytteessä on munia > 200 epg.
  2. Käytä mieluiten lääkettä, joka on FECRT:n perusteella tehokas.
  3. Suurten strongylusten ja heisimatojen riskin minimoimiseksi voidaan harkita hevosten hoitoa syksyisin myös heisimatoihin tehoavalla lääkkeellä (ivermektiini+pratsikvanteli, moksidektiini+pratsikvanteli, tupla-annos pyranteeliembonaattia).
  4. Jos halutaan ehkäistä larvacyatostominoosin riski (suurin riski alle 5 vuotta vanhoissa hevosissa), hoidetaan hevoset kevättalvella kystoittuneisiin larvoihin tehokkaalla lääkkeellä (moksidektiini)).
  5. Mikäli siitostammalla on syytä epäillä s.westerin munia, kannattaa se hoitaa ivermektinillä tai moksidektiinillä tiineyden loppuvaiheessa. Muuten tiine tamma lääkitään kuten mikä tahansa muu aikuinen hevonen. niiltä hevosilta, joilla todetaan isoja munamääriä, olisi hyvä ottaa kesällä ylimääräinen loisnäyte


Alle vuoden ikäiset varsat
AAEP:n ohjeisto (Nielsen ym) varoittaa tukeutumasta varsoilla liikaa FECRT:iin, joka on
epävarma suolinkaistartunnan diagnoosimenetelmä. Ensimmäisenä elinvuotena loiset
häädetään vähintään neljästi. Tärkeimmät sisäloiset suolinkaisen ohella ovat suuret ja pienet
strongylukset. Strongyloides westeri ei ole riski, jollei tiinettä tammaa ole jätetty hoitamatta
makrosyklisellä laktonilla keväällä.


  1. Anna 2-3 kk:n iässä fenbendatsolilääkitys.
  2. Vieroituksen alla (noin 6 kk:n iässä) tee FECRT, jotta tiedetään, onko varsalla enemmän strongyluksia vai suolinkaisia. Valitse lääke tuloksen mukaan.
  3. 9 kk iässä hoida ensisijaisesti strongylusten varalta tai FECRT:n perusteella.
    12 kk iässä hoida ensisijaisesti strongylusten varalta tai FECRT:n perusteella. Pihatoissa ja isoissa siittoloissa on tiheä näytteenotto tarpeen varsinkin, jos tallissa on tiedossa loisongelma. Koska erityisesti suolinkainen on kehittänyt resistenssiä, madotuksen teho tarkistetaan tutkimalla ulosteen munat 2 viikkoa lääkityksen jälkeen ainakin uutta lääkettä käytettäessä.

1-4-vuotiaat varsat ja hevoset
Kliinisesti tärkeimmät madot ovat cyathostomat ja suolinkainen.
1. Tee FECT ennen laidunkautta. Valitse lääkitys sen perusteella; cyatostomiin
makrosyklinen laktoni (pidä kuitenkin mielessä mahdollinen resistenssi ivermektiinille).
2. Tee laidunkauden puolivälissä FECT. Lääkitse jos tulos on >200 epg.
3. Syksyllä hoida laajakirjoisella yhdistelmävalmisteella (makrosyklinen laktoni
(ivermektiini/moksidektiini) ja pratsikvanteeli) . Tarkista teho FECRT:llä, jollei sitä ole
tehty hiljattain.

Talliin tulevat hevoset
Uusilta hevosilta on suositeltavaa tutkia ulostenäyte ja häätää tarvittaessa loiset. Jolleivät
aiemmat loishäädöt ole tiedossa, käytä lääkkeenä moksidektiinia. Päästä hevonen muiden
kanssa laitumelle vasta 3-4 päivää loishäädön jälkeen.


Paljon madonmunia erittävät hevoset
Hoida hevoset, joilla todetaan ulostenäytteessä kolme kertaa peräkkäin >500 epg
moksidektiinilla.

ENNALTAEHKÄISY ON TÄRKEÄÄ
Loiskontrolli ei ole pelkkää lääkitystä.
Ulosteen kerääminen laitumelta 1-2 viikon välein vähentää infektiopainetta huomattavasti.
Lannan voi myös poistaa koneellisesti.
Laidunkierto - jos mahdollista - on suositeltavaa. Pitkää ruohoa ei tarvitse niittää kesken
laidunkauden, mutta voi olla hyödyllistä niittää se laidunkauden loputtua. Pakkanen ei tuhoa
madonmunia laitumelta. Suolinkaisen munat kestävät äärioloja hyvin.
Tartuntapainetta voidaan vähentää käyttämällä pientä laidunalaa, auraamalla ja
kesannoimalla sekä laiduntamalla nautoja tai lampaita hevoslaitumella.
Suolinkaista lukuun ottamatta madot eivät ole niinkään ongelma tarhoissa tai tarhakautena.
Pihatto-olosuhteita ei ole tutkittu niin paljon, että niistä voitaisiin antaa suosituksia. Luultavasti
erityisesti suolinkainen voi levitä pihaton sisätiloissa. Varsomiskarsinat tulee puhdistaa ja
desinfioida vuosittain.
Jos siittolassa on suolinkaisongelma, tulee siellä pitää omat ja vieraat hevoset erikseen sekä
desinfioida karsinat suolinkaisen muniin tehoavalla aineella.